Ei mennyt niinkuin Strömsössä tämä c-tyttöjen kausi..
Ensimmäisessä karsintavaiheessa jäimme pois yhdellä maalilla SM-sarjasta kun epäonnistuimme sarjajumbon kaatamisessa ja pelasimme 2-2 tasurin kaukan Kontiolahdella.
Toisessa vaiheessa hävisimme juuri ja juuri sen ottelun joka piti voittaa, ennenkaikkea hävisimme meidän valkkujen tekemään virheeseen josta vastustaja rankaisi.
Ja nyt, alkusarjan jälkeen käyty ylempi jatkosarja päättyi juuri niin kuin sen pitikin eli nousuun kolmen parhaan joukkoon ja jatkokarsintoihin..
Jotka päättyivät karvaaseen tappioon rakkaalle vihulaiselle, Wirmolle.
Kaikki kunnia Wirmon neideille, mutta pitkä kausi selkeästi veloitti neitejä (ja valkkuja) ja paras potku oli poissa.
Täysin ymmärrettävää ettei enää ollut niin tuoreella jalallla liikkeellä kun on 9 kuukautta tahkonnut tätä yhtä tavoitetta varten ja kahdesti jo jäänyt rannalle pienellä marginaalilla.
Kausi oli pitkä, täynnä mahtavia ilonhetkiä ja todella matalia murheen alhoja. Allekirjoittanut ei ole ikinä elämässään kokenut vastaavaa tunteen vuoristorataa.
Ja siltikin, kun tuomari puhalsi pilliin, oli ensimmäinen tunne pieni helpotus.
Miksikö?
Koska nyt vihdoin sai sanoa valtavasti töitä koko kauden tehneille tytöille että he saavat levätä..
Kausi toi paljon uusia oppeja, kuten sen että vaikka pelataan pienellä rosterilla niin ei otteluista lähdetä kuin voittamaan.
Ja sen että jokaisesta tytöstä löytyy tarvittaessa se "hypätkää-kaikki-mun-selkään-ja-mä-kannan-teitä"-vaihe joka on yhdella sanalla sanottuna USKOMATONTA!
Parin viikon vapaa säbästä kaikille ja sitten kohti ensi kautta. Ensi kaudesta on tulossa jo aivan mahtava, sen tietää siitä että saadaan jatkaa tämän porukan kanssa!
Kiitokset kaudesta kaikille, etenkin
Elisa
Sanna
Ansku
Anni
Iida
Jessica
Milja
Ama
Aki
Santtu
Ronski
Lilli
Salkku
Juusto
ja A-tytöille, joiden kausi oli ensi kauden harjoittelua, vaikka tulokset ehkä yllättivätkin..vapiskaa ensi kauden vastustajat:
Kiitos,
Kapu
Verkku
Kata
Emma
Pingu
Jansku
Ja tietenkin kiitokset minulta henkilökohtaisesti näille kaikille myös:
SOFFFEEEE!!!!
ja huoltojoukot:
SARIII!!
KATJAA!!!!
MARIKAAA!!!!
LIISSAAAAA!!!!
koska mikään joukkue ei IKINÄ pärjää ilman mahtavaa huoltojoukkoa!
Lisäksi iso käsi maailman parhaalle kuskille JAKKELLE!
ja sivuosasankarille TIMPALLE!
Ja kaikille vanhemille, niin läsnäolosta kuin siitä että jaksatte päivästä toiseen raahata neitinne hallille =)
Olette upeita!
Ja viimeiseksi, kiitos kaikille vastustajille joiden kanssa oli mahtavaa taistella tällä kaudella.
Kausi 13-14 on takana, mutta onneksi edessä odottaa jo KAUSI 14-15!!!
FBC Turku Akatemia
keskiviikko 19. maaliskuuta 2014
sunnuntai 2. helmikuuta 2014
C-tyttöjen ylempää jatkosarjaa Tampereella.
Sunnuntaiaamu valkeni kauniina Tampereella, aikainen aamuherätys jokaisella varmisti sen.
Sängystä ylös, kamat kantoon ja kohti Gardenia josta bussikyyti lähti kohti Spiral-hallia Tampereella klo 6.10.
Tiedossa siis aamupeli, Sisä-Suomen aluesarjan voittanutta Kooveeta vastaan.
Alkulämmöt otettiin ensin pihalla, kun hallin ovet aukenivat vasta 8.45. Sutsisatsaa kaikui parkkipaikalla ja oli siinä ohikulkijoilla ihmettelemistä kun niin allekirjoittanut kuin päävalkkukin olivat tanssiringissä mukana neitien kanssa.
Matkassa kahta lukuunottamatta koko c-jengi, eli peräti 10 kenttäpelaajaa ja 2 kassaria.
Kuten aiemmin, pelättiin aamupelin olevan joukkueelle vaikea. Pelko oli kuitenkin harvinaisen turha.
Pillin vihellyksen jälkeen kävi nopeasti selväksi ettei kentällä ollut kuin yksi pelin hallintaan kykenevä joukkue.
Ensimmäinen maalikin näki päivänvalon varhaisessa vaiheessa, ennen ensimmäistä täyttä minuuttia.
Tuon maalin jälkeen tytöillä oli helppo työ keskittyä rauhoittamaan peliä, pitämään palloa ja antamaan lepoaikaa pienelle rosterille.
Ottelu käytiin hyvin pitkälti sinikeltaisten pelikirjan mukaan, palloa pidettiin varmasti ja hyökkäyksiin lähdettiin vauhdilla. Syöttökuviot ja vedot vastustajan alueella olivat tehokkaita ja toisen maalin jälkeen peliä alettiin rauhoittaa vieläkin enemmän.
Toiseen erään kentälle tuli hyvinkin keskittynyt ja hallitseva FBC.
Vastustajalta pallo pois, pallo haltuun ja toista päätä kohti oli pelin teema.
Kolmannessa erässä oli enää varmistelun paikka, tytöt jäädyttivät pelin täydellisesti ja pelasivat rohkeasti omilla vahvuuksillaan.
45 minuutin väännön jälkeen taululla 5-0 voitto ja ensimmäinen voitto ylemmässä jatkosarjassa oli varmistunut.
Toisessa ottelussa vastaan asettui ensimmäisen kohtaamisen voittanut RSS Panthers, ottelu joka oli BC:n hallussa mutta viimeistely uupui. Vastustaja käytti tuolloin tilanteen hyväkseen ja otti voiton.
Tällä kertaa peli alkoi aivan samalla teemalla, vastustaja oli ehkä hieman aktiivisempikin niin karvauksen kuin hyökkäystenrakentelun suhteen.
Omaa peliä ei saatu ensimmäisessä erässä käyntiin, ja toinenkin erä alkoi haparoiden.
Pantterineidot kiittivät ja kopauttivat itsensä alle minuutissa 2-0 johtoon.
Tässä vaiheessa sinikeltaiset heräsivät ja peli "loksahti" uomiinsa. Alettiin taas pelata omaa peliä, uskallettiin pitää palloa ja pelaajien liike alkoi löytää vapaat kolot vastustajan puolustuksesta.
Eikä ehtinyt vastustaja kissaa sanoa kun peli oli tasan 2-2.
Tuosta eteenpäin vastustajan aseet olivat pistohyökkäyksissä, muuten peli oli meikäläisten hallussa tukevasti.
Ylivoimapeikkokin saatiin karistettua, Ronjan iskiessä jäähyn viime sekunneilla pallon verkkoon.
Kolmas erä oli tiukasti hallussa, vastustaja koetti kukkupalloilla yllättää puolustusta ja pyrki pitkiin avauksiin laitoja pitkin. Nämä kuitenkin pakit hoitivat kunnialla ja käänsivät pelin nopeasti toiseen suuntaan.
Hallinta tuotti tällä kertaa tulosta ja kolmannessa erässä, tilanteessa 2-4 BC:lle, otti vastustaja maalivahdinkin pois. Lilli katkaisi syötön hieman alle puolenkentän ja syötti Sandralle joka iski tyhjiin loppulukemat 2-5.
Tämä oli Lillin avauspiste sarjassa!! Hieman tuota aiemmin oli Aki tarjoillut pallon tyhjän maalin kulmalle Lilliä varten mutta vielä ei onnistunut.
Lopputuloksena siis 2-5 voitto ja kasvojenpesu ensimmäisen kohtaamisen jälkeen.
Minimitavoite, kaksi voittoa tuli täytettyä ja oman pelin löytyminen oli tärkeä askel eteenpäin.
Näiden kahden voiton myötä nousimme nyt kisaamaan kolmannesta sijasta, joka takaisi paikan jatkokarsinnan jatkokarsintaan josta pääsisi karsimaan.......niin, vaikea sarjajärjestelmä mutta voittoja kun otetaan loppukauden ajan niin tuloksen pitäisi olla kova.
Päivän onnistujat:
kolmostähti: Aki....pisteitä ekassa ottelussa 1+2 ja toisessa pelissä eritoten huikeaa suorittamista vastustajan pimentämisessä. On sieltä vaikea päästä hyökkäämään kun Aki ja tutkaparinsa Ama ovat kentällä
kakkostähti: Santtu....pisteitä päivän mittaan peräti 4+1, tytöltä joka ei ole tunnettu maalinteostaan. Varmaa pelinrakentelua ja tulosta ennenkaikkea!!
ykköstähti: Ronja...otti isoa roolia toisessa pelissä ja tinttasi hattutempun siihen paikkaan kun sitä eniten kaivattiin. Uskaltaa haastaa vastustajaa ja voittaa järjestäen joka kaksintaistelun halutessaan.
Niin, kaksi voittoa haussa ja milemmat tulivat kotiin. Pisteitä plakkariin tärkeät neljä ja kuukauden päästä pelit jatkuvat SB-areenalla jossa ratkaistaan isoja asioita.
Nyt levätään ja harjoitellaan, kiitos neidit!
Sängystä ylös, kamat kantoon ja kohti Gardenia josta bussikyyti lähti kohti Spiral-hallia Tampereella klo 6.10.
Tiedossa siis aamupeli, Sisä-Suomen aluesarjan voittanutta Kooveeta vastaan.
Alkulämmöt otettiin ensin pihalla, kun hallin ovet aukenivat vasta 8.45. Sutsisatsaa kaikui parkkipaikalla ja oli siinä ohikulkijoilla ihmettelemistä kun niin allekirjoittanut kuin päävalkkukin olivat tanssiringissä mukana neitien kanssa.
Matkassa kahta lukuunottamatta koko c-jengi, eli peräti 10 kenttäpelaajaa ja 2 kassaria.
Kuten aiemmin, pelättiin aamupelin olevan joukkueelle vaikea. Pelko oli kuitenkin harvinaisen turha.
Pillin vihellyksen jälkeen kävi nopeasti selväksi ettei kentällä ollut kuin yksi pelin hallintaan kykenevä joukkue.
Ensimmäinen maalikin näki päivänvalon varhaisessa vaiheessa, ennen ensimmäistä täyttä minuuttia.
Tuon maalin jälkeen tytöillä oli helppo työ keskittyä rauhoittamaan peliä, pitämään palloa ja antamaan lepoaikaa pienelle rosterille.
Ottelu käytiin hyvin pitkälti sinikeltaisten pelikirjan mukaan, palloa pidettiin varmasti ja hyökkäyksiin lähdettiin vauhdilla. Syöttökuviot ja vedot vastustajan alueella olivat tehokkaita ja toisen maalin jälkeen peliä alettiin rauhoittaa vieläkin enemmän.
Toiseen erään kentälle tuli hyvinkin keskittynyt ja hallitseva FBC.
Vastustajalta pallo pois, pallo haltuun ja toista päätä kohti oli pelin teema.
Kolmannessa erässä oli enää varmistelun paikka, tytöt jäädyttivät pelin täydellisesti ja pelasivat rohkeasti omilla vahvuuksillaan.
45 minuutin väännön jälkeen taululla 5-0 voitto ja ensimmäinen voitto ylemmässä jatkosarjassa oli varmistunut.
Toisessa ottelussa vastaan asettui ensimmäisen kohtaamisen voittanut RSS Panthers, ottelu joka oli BC:n hallussa mutta viimeistely uupui. Vastustaja käytti tuolloin tilanteen hyväkseen ja otti voiton.
Tällä kertaa peli alkoi aivan samalla teemalla, vastustaja oli ehkä hieman aktiivisempikin niin karvauksen kuin hyökkäystenrakentelun suhteen.
Omaa peliä ei saatu ensimmäisessä erässä käyntiin, ja toinenkin erä alkoi haparoiden.
Pantterineidot kiittivät ja kopauttivat itsensä alle minuutissa 2-0 johtoon.
Tässä vaiheessa sinikeltaiset heräsivät ja peli "loksahti" uomiinsa. Alettiin taas pelata omaa peliä, uskallettiin pitää palloa ja pelaajien liike alkoi löytää vapaat kolot vastustajan puolustuksesta.
Eikä ehtinyt vastustaja kissaa sanoa kun peli oli tasan 2-2.
Tuosta eteenpäin vastustajan aseet olivat pistohyökkäyksissä, muuten peli oli meikäläisten hallussa tukevasti.
Ylivoimapeikkokin saatiin karistettua, Ronjan iskiessä jäähyn viime sekunneilla pallon verkkoon.
Kolmas erä oli tiukasti hallussa, vastustaja koetti kukkupalloilla yllättää puolustusta ja pyrki pitkiin avauksiin laitoja pitkin. Nämä kuitenkin pakit hoitivat kunnialla ja käänsivät pelin nopeasti toiseen suuntaan.
Hallinta tuotti tällä kertaa tulosta ja kolmannessa erässä, tilanteessa 2-4 BC:lle, otti vastustaja maalivahdinkin pois. Lilli katkaisi syötön hieman alle puolenkentän ja syötti Sandralle joka iski tyhjiin loppulukemat 2-5.
Tämä oli Lillin avauspiste sarjassa!! Hieman tuota aiemmin oli Aki tarjoillut pallon tyhjän maalin kulmalle Lilliä varten mutta vielä ei onnistunut.
Lopputuloksena siis 2-5 voitto ja kasvojenpesu ensimmäisen kohtaamisen jälkeen.
Minimitavoite, kaksi voittoa tuli täytettyä ja oman pelin löytyminen oli tärkeä askel eteenpäin.
Näiden kahden voiton myötä nousimme nyt kisaamaan kolmannesta sijasta, joka takaisi paikan jatkokarsinnan jatkokarsintaan josta pääsisi karsimaan.......niin, vaikea sarjajärjestelmä mutta voittoja kun otetaan loppukauden ajan niin tuloksen pitäisi olla kova.
Päivän onnistujat:
kolmostähti: Aki....pisteitä ekassa ottelussa 1+2 ja toisessa pelissä eritoten huikeaa suorittamista vastustajan pimentämisessä. On sieltä vaikea päästä hyökkäämään kun Aki ja tutkaparinsa Ama ovat kentällä
kakkostähti: Santtu....pisteitä päivän mittaan peräti 4+1, tytöltä joka ei ole tunnettu maalinteostaan. Varmaa pelinrakentelua ja tulosta ennenkaikkea!!
ykköstähti: Ronja...otti isoa roolia toisessa pelissä ja tinttasi hattutempun siihen paikkaan kun sitä eniten kaivattiin. Uskaltaa haastaa vastustajaa ja voittaa järjestäen joka kaksintaistelun halutessaan.
Niin, kaksi voittoa haussa ja milemmat tulivat kotiin. Pisteitä plakkariin tärkeät neljä ja kuukauden päästä pelit jatkuvat SB-areenalla jossa ratkaistaan isoja asioita.
Nyt levätään ja harjoitellaan, kiitos neidit!
sunnuntai 26. tammikuuta 2014
A-tytöt Leafillä
Kotimaisemissa pelattu viikonloppu sai päätöksensä Leaf-areenalla jossa TPS emännöi A-tyttöjen 1-divaria.
Jokaiselle oli mieluisaa kun sai herätä vähän myöhemmin, hallille piti saapua vasta 9.30 joka merkitsi sitä että eilispäivänä pelanneet saivat hieman lisää lepoaikaa.
Kokoonpanossa olikin runsaasti pelaajia, kun peräti kentälle saatiin kolme hyökkäysketjua ja pakkejakin matkassa peräti seitsemän.
Ensimmäisessä pelissä vastaan asettui naapurikunnasta ponnistava armas vastustaja Wirmo joka viimeksi kaatoi tytöt juuri ja juuri.
Panokset olivat yllättäen kohtalaisen suuret, kun Wirmon tytöt olivat edellisessä turnauksessa jättäneet pisteet keräämättä.
Peli alkoi ryminällä, sinikeltaiset päättivät heti alusta ottaa luulot pois vastustajalta ja karvaus toimi tehokkaasti.
Peli rullasi ajoittain suorastaan kauniisti kohti vastustajan maalia.
Pahaksi onneksi, viime aikoina vaivannut viimeistelynuha teki esiintymisensä myös tässä pelissä.
Paikkoja luotiin taas riittävästi mutta mutta mutta...kun ei osuta niin ei yleensä voiteta.
Omassa päässä tilkittiin vastustajan paikat niin hyvin että peli olisi päättynyt 1-0 bc:n voittoon ELLEI..
Wirmo olisi tehnyt rankkarista 1-1 tasoitusta ja Ellulle ei olisi sattunut pientä virhettä etukulman pitämisessä jolloin puolesta kentästä heitetty kukkupallo löysi tiensä verkkoon..
Tasan eivät käy onnenlahjat ja tämä viikonloppu ei selkeästi ollut meidän. Onnetar hymyili ainoastaan toiseen suuntaan...peli 2-1 Wirmolle selkeän hallinnan päätteeksi.
Tässä välissä valmennus totesi että eväät oli syöty ja pelistä annettiin vastuu tytöille.
Kentälliset pysyivät silti samoina, mutta pieni kipinä näkyi jokaisen silmäkulmassa kun toiseen otteluun kentällä valmistauduttiin.
Sellainen kipinä tarkoittaa yleensä vastustajalle ikävää ottelua ja nyt KooVee oli vaikeassa paikassa.
Yhtäkkiä, koko palapeli loksahti kohdilleen. Syöttörallit, haastot ja ennenkaikkea maalipaikkojen luonti tulivat kuin itsestään.
Ja kun eka erä oli taputeltu, oli tulostaululla lukemat BC 4- KooVee 0..
huikea alku neideiltä!
Toinen erä kammettiin tasapaksusti vastustajan kanssa ja tilanne oli edelleeen BC:n hallussa kolmanteen erään tullessa.
Tässä vaiheessa alkoi näkyä edellispäivänä pelanneiden tyttöjen väsymys..
Jalalla ei ehditty enää samalla tavalla, virheitä seurasi toisensa jälkeen ja kun syötöt eivät löytäneet tietään pois omalta alueelta sai KooVee lisää virtaa ja alkoi sarjatuli kohti BC:n maalia.
Tälläkään kertaa ei saatu täyttymystä ja kun tuomarit vihelsivät pelin päättyneeksi, oli taululla surulliset 5-6 lukemat KooVeelle.
Tuskaisa ottelu jossa jokaiselle, upeasti taistelleelle neidolle olisi mieluusti suonut täyttymyksen...mutta on myönnettävä että lopussa ei vain enää joukkue jaksanut.
Niin moni oli kantanut edellispäivänä suurta taakkaa c-tytöissä ettei kolmannessa erässä enää voimat riittäneet ja KooVee puristi ohi.
Tytöille olisi suonut paremmman lopputuloksen, mutta peli on armoton.
Päivän onnistujat:
Kata: -upea maali maalin edestä ja mahtava syöttö toiseen KooVee pelissä. Kaiken kaikkiaan varmasti jäi vastustajan muistiin mahtavalla karvaamisellaan
Milja: -loppuun asti puurtaen, loi useita tekopaikkoja ja teki nopeudellaan vastustajan päivästä vaikean.
Kaisa: -Kapu hoiteli ruutunsa kunnialla, johti orkesteria alhaaltapäin ja nousi hyökkäyksiin rohkeasti.
Näihin tunnelmiin oli ikävä päivä lopettaa, mutta jokaiselle tytölle soi lepoa ja rauhaa rankan viikonlopun jälkeen.
Hetkittäin, näkyi se oma peli ja ennenkaikkea peli-ilo, mutta lopussa palkinto jäi puuttumaan.
Selkä suoraksi ja seuraavaa peliä kohden, kiitos neidit!
C-tyttöjen ylempi jatkosarja avattu
Tietää että kevät on käsillä kun tärkeät pelit kolkuttavat ovelle.
Alkusarja alkoi kangerrellen mutta kääntyi lopulta oikeaan suuntaan ja saatiin peli uomiinsa hiljalleen. Tappiot Maskulle ja Loistolle molemmissa kohtaamisissa tarkoitti sitä että jatkosarjaan lähdettiin tasan 0 pistettä plakkarissa.
Onneksi, sarjajärjestelmä antaa tasoitusta niin että mahdollisuudet on vaikka loppuun asti!
Lauantai aamuna säbäkamat mukana kohti SB-areenaa ja ensimmäistä jatkosarjan peliä jossa vastaan asettui RSS Panthers joka oli omassa alkusarjassaan jäänyt samalle sijalle kuin sinikeltaiset.
Aamupelit ovat aina olleet myrkkyä, joten edellisiltana treeneissä jokaiselle painotettiin sitä heräämisen ja valmistautumisen tärkeyttä.
Ja hyvin olivat tytöt kuunnelleet sillä peli alkoi pirteästi ja selkeästi FBC:n hallussa olivat kenttätapahtumat.
Vastustajan oli vaarallinen ainoastaan hetkittäin syötönkatkoissa ja siitä seuranneissa vastahyökkäyksissä.
Kaunista oli pyöritys ajoittain muttei tehokasta. Luoduista paikoista ei saatu palloa maaliin, ei sitten millään ja vastustajan rokotti kerran vastahyökkäyksestä.
Kovaa yritystä loppuun asti, lujaa uskoa jokaiselta mutta kuparista ei saatu rikki millään joten Pantterit korjasivat voiton 1-0....pallo on pyöreä ja pomppii kaikille, tyylipisteistä ei saa maaleja.
Ottelun jälkeen kamat kantoon ja kotiin, hallikielto koko päivälle ja illalla kohti rakasta Sport Gardenia jonka kaukalossa vastaan asettui tuo myyttinen metsäkissä, Ilves.
Ottelu oli pitkälti aamuisen toisinta, sillä erolla että Bc:n neidot veivät peliä mielin määrin.
Paikkoja oli vaikka kolmen ottelun voittamiseen. Ensimmäisessä erässä ei osuttu lainkaan, mutta jaksettiin pelata omaa peliä ja uskoa että kyllä se natsaa.
Ja natsasihan se, toisessa erässä Aki tälläsi pallon maaliin ja vihdoin oli kaikki se hallinta ja paikkojen luonti tuonut tulosta.
Tuohon asti vastustaja oltiin saatu pidettyä hyvin aisoissa ja vastahyökkäykset olivat ainoa ase.
Ottelussa nähtiin myös toinenkin myyttinen asia, nimittäin tuomarin taskusta kaivautui esiin punainen kortti. Vastustajan valmentajalle, syy hämärän peitossa mutta seurauksena viiden minuutin yv, josta kaksi minuuttia peräti 5-3 vastaan. Vetopaikkoja luotiin runsaasti, mutta ei osumia tällä kertaa.
Vastahyökkäyksestä se tasoituskin sitten tuli..liekö päässyt hyvä olo hiipimään puseroon, vai toiko tehty maali tuskaan helpotusta sillä Ilves tasoitti ja meni miltei heti perään samanlaisella pistopallolla johtoonkin.
Pyöritys kissapedon päädyssä jatkui armottomana ja toihan se tulosta uudemmankin kerran.
Aki tälläsi illan toisensa ja tasoitti pelin lukemiin 2-2.
Ikävä kyllä, sen kauemmas ei hallinta kantanut...joten saaliiksi päivältä vain yksi piste, hallinnasta huolimatta.
Rankka päivä kaikille. Varsinkin illan pelissä pelattiin todella pienellä rosterilla, kenttäpelaajia riitti juuri ja juuri kahteen hyökkäysketjuun ja puolustuksessa luuti kolme pelaajaa. Sairastumiset veivät veronsa tällä kertaa.
Mutta vaikka anti peleistä ei ollut pisteiden tai maalien muodossa suurta, voi näin jälkiviisaana todeta että tytöt ovat hyvällä tiellä. Pelirohkeus on noussut isoksi osaksi joukkueen peliä ja jokaiselta voi pallollisena odottaa jo haastoja sekä luovia ratkaisuja.
Päivän onnistujat:
Anni: - aamupelissä pitkästä aikaa omalla paikallaan puolustajana ja hoiti tonttinsa ihailtavasti
Ronja: - vaikkei saanut pisteitä aikaiseksi, oli todella vaarallinen pallollisena. Joukkueen selkäranka hyökkäyspelissä
Aki: - kaksi maalia pystykorvien verkkoon oli selkeä viesti joukkueelle :" kiivetkää selkään"
Pelit jatkuvat viikon päästä Tampersterissa, jossa kohdataan lisää tamperelaisia!
Alkusarja alkoi kangerrellen mutta kääntyi lopulta oikeaan suuntaan ja saatiin peli uomiinsa hiljalleen. Tappiot Maskulle ja Loistolle molemmissa kohtaamisissa tarkoitti sitä että jatkosarjaan lähdettiin tasan 0 pistettä plakkarissa.
Onneksi, sarjajärjestelmä antaa tasoitusta niin että mahdollisuudet on vaikka loppuun asti!
Lauantai aamuna säbäkamat mukana kohti SB-areenaa ja ensimmäistä jatkosarjan peliä jossa vastaan asettui RSS Panthers joka oli omassa alkusarjassaan jäänyt samalle sijalle kuin sinikeltaiset.
Aamupelit ovat aina olleet myrkkyä, joten edellisiltana treeneissä jokaiselle painotettiin sitä heräämisen ja valmistautumisen tärkeyttä.
Ja hyvin olivat tytöt kuunnelleet sillä peli alkoi pirteästi ja selkeästi FBC:n hallussa olivat kenttätapahtumat.
Vastustajan oli vaarallinen ainoastaan hetkittäin syötönkatkoissa ja siitä seuranneissa vastahyökkäyksissä.
Kaunista oli pyöritys ajoittain muttei tehokasta. Luoduista paikoista ei saatu palloa maaliin, ei sitten millään ja vastustajan rokotti kerran vastahyökkäyksestä.
Kovaa yritystä loppuun asti, lujaa uskoa jokaiselta mutta kuparista ei saatu rikki millään joten Pantterit korjasivat voiton 1-0....pallo on pyöreä ja pomppii kaikille, tyylipisteistä ei saa maaleja.
Ottelun jälkeen kamat kantoon ja kotiin, hallikielto koko päivälle ja illalla kohti rakasta Sport Gardenia jonka kaukalossa vastaan asettui tuo myyttinen metsäkissä, Ilves.
Ottelu oli pitkälti aamuisen toisinta, sillä erolla että Bc:n neidot veivät peliä mielin määrin.
Paikkoja oli vaikka kolmen ottelun voittamiseen. Ensimmäisessä erässä ei osuttu lainkaan, mutta jaksettiin pelata omaa peliä ja uskoa että kyllä se natsaa.
Ja natsasihan se, toisessa erässä Aki tälläsi pallon maaliin ja vihdoin oli kaikki se hallinta ja paikkojen luonti tuonut tulosta.
Tuohon asti vastustaja oltiin saatu pidettyä hyvin aisoissa ja vastahyökkäykset olivat ainoa ase.
Ottelussa nähtiin myös toinenkin myyttinen asia, nimittäin tuomarin taskusta kaivautui esiin punainen kortti. Vastustajan valmentajalle, syy hämärän peitossa mutta seurauksena viiden minuutin yv, josta kaksi minuuttia peräti 5-3 vastaan. Vetopaikkoja luotiin runsaasti, mutta ei osumia tällä kertaa.
Vastahyökkäyksestä se tasoituskin sitten tuli..liekö päässyt hyvä olo hiipimään puseroon, vai toiko tehty maali tuskaan helpotusta sillä Ilves tasoitti ja meni miltei heti perään samanlaisella pistopallolla johtoonkin.
Pyöritys kissapedon päädyssä jatkui armottomana ja toihan se tulosta uudemmankin kerran.
Aki tälläsi illan toisensa ja tasoitti pelin lukemiin 2-2.
Ikävä kyllä, sen kauemmas ei hallinta kantanut...joten saaliiksi päivältä vain yksi piste, hallinnasta huolimatta.
Rankka päivä kaikille. Varsinkin illan pelissä pelattiin todella pienellä rosterilla, kenttäpelaajia riitti juuri ja juuri kahteen hyökkäysketjuun ja puolustuksessa luuti kolme pelaajaa. Sairastumiset veivät veronsa tällä kertaa.
Mutta vaikka anti peleistä ei ollut pisteiden tai maalien muodossa suurta, voi näin jälkiviisaana todeta että tytöt ovat hyvällä tiellä. Pelirohkeus on noussut isoksi osaksi joukkueen peliä ja jokaiselta voi pallollisena odottaa jo haastoja sekä luovia ratkaisuja.
Päivän onnistujat:
Anni: - aamupelissä pitkästä aikaa omalla paikallaan puolustajana ja hoiti tonttinsa ihailtavasti
Ronja: - vaikkei saanut pisteitä aikaiseksi, oli todella vaarallinen pallollisena. Joukkueen selkäranka hyökkäyspelissä
Aki: - kaksi maalia pystykorvien verkkoon oli selkeä viesti joukkueelle :" kiivetkää selkään"
Pelit jatkuvat viikon päästä Tampersterissa, jossa kohdataan lisää tamperelaisia!
sunnuntai 19. tammikuuta 2014
C-tyttöjen aluesarja pakettiin
Pirteän kylmä sunnuntaiaamu kauniissa Turussa oli juuri alkamassa kun kellot pirahtivat soimaan FBC Turun c-neitien kodeissa.
Aamupeli..mitä myrkkyä..jos jo valmennus ajatteli näin kampeutuessaan kohti hallia, niin miltä mahtoi tuntua nuorista naisista jotka unien mailta raahattiin puoliväkisin Sport Gardenille.
Aikataulu oli aikainen, mutta ei auta itku markkinoilla. Kello 7 aukesivat Gardenin ovet ja toinen toistaan unisempia neitejä ahtautui ovista sisään kohti pukukoppia.
Ensimmäinen peli kummitteli puolentoista tunnin päässä ja päätettiin ottaa kaikki irti kotikenttäedusta.
Lämmöt alle kentällä ja ensimmäisessä pelissä vastustajaksi astui armas kilpakumppani naapurikunnasta, Masku.
Pöytäkirjassa oli harvinaisen monta nimeä, kun penkille ja kentälle saatiin yhteensä peräti 14 nimeä!
Debyytin sarjapeleissä suorittivat tässä ottelussa niin Lilli, joka jo Störressä oli tiukoissa peleissä mukana, kuin Salosen Iida(eli tuttavallisemmin Salkku) joka luuti koko ottelun puolustuksessa Jessican kanssa.
Kun tuomarin pilli vihelsi pelin käyntiin 8.30 oli tytöille teroitettu sen tärkeyttä jatkon kannalta, voitolla varmistuisi jo aamutuimaan paikka c:n jatkokarsintoihin kohti SM-sarjan pudotuspelejä.
Harmillistä kyllä, Maskulla oli varsin eriävä mielipide joka näkyi kentällä nopeasti.
Ennenkuin ehti kissaa sanoa, oli taululla 1-0 lukemat Maskulle. Ja vaikka tytöt koettivat saada koneet käyntiin, oli ensimmäinen erä täysin vastustajan, tulostaulu näytti ensimmäisen 15 minuutin jälkeen lukemia 3-0.
Aamupelit ovat olleet myrkkyä jo pitkään, eikä kotiturnaus tähän eroa tuonut.
Toinen erä oli tapahtumiltaan jo tasaisempi, ja ehkä voisi sinikeltaisten lasien läpi sanoa että BC:n neidot sitä hallitsivat.
Ikävä kyllä, maalipaikkoja ei saatu tarpeeksi aikaan ja vastustaja rokotti omistaan armotta.
Kun kolmannessa erässä ei maalipaikkojen käyttö onnistunut, oli Maskun harvinaisen helppoa keskittyä puolustamiseen ja niinpä ottelun päätyttyä olivat lukemat 6-0 eikä jälkipolville jäänyt paljoa kerrottavaa.
Hallikuoleman välttämiseksi, oli tytöille määrätty hallikieltoa ja takaisin oli tultava 13.00. Seuraava peli, Karhuja vastaan, oli edessä 14.30
Kun iltapäivä koitti ja saavuttiin hallille, oli jo käynyt selväksi että matka jatkuisi SM-karsintoihin joka tapauksessa. Kiitos avusta Loiston neideille!
Edellisen kerran kun Karhut kohdattiin, oli ottelu karua kertomaa heille. Lukemat 12-0 kolmannen erän alussa ja peli poikki.
Tällä kertaa, vaikka voitto tulikin, oli vähän kovempi tie kuljettavana.
Kokoonpano kutistui hieman kun sekä Iida että Salkku olivat poissa pakistosta, tämä tarkoitti sitä että Anni pääsi takaisin omalle paikalleen puolustamaan ja hyvin sen hoitikin.
Ikävä kyllä, kun etukäteen tietää vastustajan heikkouden, on vaikea asennoitua otteluun oikein.
Niin tässäkin ottelussa, sinikeltaiset olivat hieman liian itsevarmoja ja se oli kostautua jo ensimmäisessä vaihdossa kun Elisa maalissa sai venyä parhaimpaansa.
Jatkossa peli siirtyi Karhujen päähän, vaikkei häikäissyt kuin ajoittain.
Ensimmäinen maali oli onnenkantamoinen kun Ronjan veto upposi maaliin Akin olkapäästä.
Mutta tuo tulisi olemaan teema pelissä.
Vaikkei asenne ja suorittaminen ollut kohdillaan, oli tasoero hyvin selkeä.
Maali toisensa jälkeen näki päivänvalon, ja kahden erän jälkeen lukemat 6-0 jolloin valmennusjohto päätti antaa maalissa ahkeroineelle Elisalle tauon ja debyyttiään suorittamaan putkien väliin tuli Sanna.
Olisi kai se voinut alkaa paremminkin, kun ensimmäinen veto lurahti etukulmasta. Mutta hienosti Sanna kokosi pelinsä ja otti muutaman hyvän kopin.
Kun tytöt vielä kolmannessa viimeistelivät neljä maalia, oli kolmen erän jälkeen taululla 10-1 lukemat ja karsintapaikka taskussa.
Pelipäivän tähdet:
Kolmostähti: Debytantit. Salkku, Lilli ja Sanna hoitivat hommansa hyvin. Tästä on hyvä jatkaa!
Kakkostähti: Aki, uusi pelipaikka ei tuottanut hankaluuksia ja muodosti hyvän tutkaparin Ronjan kanssa.
Ykköstähti: Ronja, joka varsinkin toisessa pelissä kuritti vastustajaa tehokkaasti. Alati vaarallinen kun pallon sai.
Vaikea päivä, aamupelit eivät ole herkkua.
Ja kun toisesta pelistä puuttui panos, oli asennetta vaikea saada kuntoon peliä varten.
Silti, karsintapaikka hoidettu. Kaksi peliä, tärkein tuli haettua.
Täältä tullaan pleijarit!!
Aamupeli..mitä myrkkyä..jos jo valmennus ajatteli näin kampeutuessaan kohti hallia, niin miltä mahtoi tuntua nuorista naisista jotka unien mailta raahattiin puoliväkisin Sport Gardenille.
Aikataulu oli aikainen, mutta ei auta itku markkinoilla. Kello 7 aukesivat Gardenin ovet ja toinen toistaan unisempia neitejä ahtautui ovista sisään kohti pukukoppia.
Ensimmäinen peli kummitteli puolentoista tunnin päässä ja päätettiin ottaa kaikki irti kotikenttäedusta.
Lämmöt alle kentällä ja ensimmäisessä pelissä vastustajaksi astui armas kilpakumppani naapurikunnasta, Masku.
Pöytäkirjassa oli harvinaisen monta nimeä, kun penkille ja kentälle saatiin yhteensä peräti 14 nimeä!
Debyytin sarjapeleissä suorittivat tässä ottelussa niin Lilli, joka jo Störressä oli tiukoissa peleissä mukana, kuin Salosen Iida(eli tuttavallisemmin Salkku) joka luuti koko ottelun puolustuksessa Jessican kanssa.
Kun tuomarin pilli vihelsi pelin käyntiin 8.30 oli tytöille teroitettu sen tärkeyttä jatkon kannalta, voitolla varmistuisi jo aamutuimaan paikka c:n jatkokarsintoihin kohti SM-sarjan pudotuspelejä.
Harmillistä kyllä, Maskulla oli varsin eriävä mielipide joka näkyi kentällä nopeasti.
Ennenkuin ehti kissaa sanoa, oli taululla 1-0 lukemat Maskulle. Ja vaikka tytöt koettivat saada koneet käyntiin, oli ensimmäinen erä täysin vastustajan, tulostaulu näytti ensimmäisen 15 minuutin jälkeen lukemia 3-0.
Aamupelit ovat olleet myrkkyä jo pitkään, eikä kotiturnaus tähän eroa tuonut.
Toinen erä oli tapahtumiltaan jo tasaisempi, ja ehkä voisi sinikeltaisten lasien läpi sanoa että BC:n neidot sitä hallitsivat.
Ikävä kyllä, maalipaikkoja ei saatu tarpeeksi aikaan ja vastustaja rokotti omistaan armotta.
Kun kolmannessa erässä ei maalipaikkojen käyttö onnistunut, oli Maskun harvinaisen helppoa keskittyä puolustamiseen ja niinpä ottelun päätyttyä olivat lukemat 6-0 eikä jälkipolville jäänyt paljoa kerrottavaa.
Hallikuoleman välttämiseksi, oli tytöille määrätty hallikieltoa ja takaisin oli tultava 13.00. Seuraava peli, Karhuja vastaan, oli edessä 14.30
Kun iltapäivä koitti ja saavuttiin hallille, oli jo käynyt selväksi että matka jatkuisi SM-karsintoihin joka tapauksessa. Kiitos avusta Loiston neideille!
Edellisen kerran kun Karhut kohdattiin, oli ottelu karua kertomaa heille. Lukemat 12-0 kolmannen erän alussa ja peli poikki.
Tällä kertaa, vaikka voitto tulikin, oli vähän kovempi tie kuljettavana.
Kokoonpano kutistui hieman kun sekä Iida että Salkku olivat poissa pakistosta, tämä tarkoitti sitä että Anni pääsi takaisin omalle paikalleen puolustamaan ja hyvin sen hoitikin.
Ikävä kyllä, kun etukäteen tietää vastustajan heikkouden, on vaikea asennoitua otteluun oikein.
Niin tässäkin ottelussa, sinikeltaiset olivat hieman liian itsevarmoja ja se oli kostautua jo ensimmäisessä vaihdossa kun Elisa maalissa sai venyä parhaimpaansa.
Jatkossa peli siirtyi Karhujen päähän, vaikkei häikäissyt kuin ajoittain.
Ensimmäinen maali oli onnenkantamoinen kun Ronjan veto upposi maaliin Akin olkapäästä.
Mutta tuo tulisi olemaan teema pelissä.
Vaikkei asenne ja suorittaminen ollut kohdillaan, oli tasoero hyvin selkeä.
Maali toisensa jälkeen näki päivänvalon, ja kahden erän jälkeen lukemat 6-0 jolloin valmennusjohto päätti antaa maalissa ahkeroineelle Elisalle tauon ja debyyttiään suorittamaan putkien väliin tuli Sanna.
Olisi kai se voinut alkaa paremminkin, kun ensimmäinen veto lurahti etukulmasta. Mutta hienosti Sanna kokosi pelinsä ja otti muutaman hyvän kopin.
Kun tytöt vielä kolmannessa viimeistelivät neljä maalia, oli kolmen erän jälkeen taululla 10-1 lukemat ja karsintapaikka taskussa.
Pelipäivän tähdet:
Kolmostähti: Debytantit. Salkku, Lilli ja Sanna hoitivat hommansa hyvin. Tästä on hyvä jatkaa!
Kakkostähti: Aki, uusi pelipaikka ei tuottanut hankaluuksia ja muodosti hyvän tutkaparin Ronjan kanssa.
Ykköstähti: Ronja, joka varsinkin toisessa pelissä kuritti vastustajaa tehokkaasti. Alati vaarallinen kun pallon sai.
Vaikea päivä, aamupelit eivät ole herkkua.
Ja kun toisesta pelistä puuttui panos, oli asennetta vaikea saada kuntoon peliä varten.
Silti, karsintapaikka hoidettu. Kaksi peliä, tärkein tuli haettua.
Täältä tullaan pleijarit!!
sunnuntai 12. tammikuuta 2014
A-tytöt Piikkiössä
Ruotsin valloituksen jälkeen oli aika palata arkeen ja A-tyttöjen 1-divisioonan pariin.
Matka alkoi kauniina, lumisena sunnuntaiaamuna kohti Piikkiötä ja Piikkiön liikuntahallia.
Edellinen turnaus oli sujunut mollivoittoisesti Tampereella, jossa sarjajohtaja TPS ja sarjan häntäpään LFT nappasivat voitot sinikeltaisten neitien nenän edestä.
Nyt oli tavoitteena kasvojen pesu ja kunnian palautus, kaksi voittoa eikä vähempää.
Olisikin aina noin helppoa, tavoitteella kun tuppaa näin pallopeleissä olemaan vastavoima ja vastustajallakin on yleensä tavoitteet jotka harmittavan usein ovat suoraan päinvastaiset.
Tällä kertaa kaukalossa vastavoimina olisivat Kapa-65 ja West Coast Sheriffs. Edellisellä kerralla molemmat kaatuivat tiukkojen vääntöjen jälkeen joten odotusarvot olivat sen mukaiset.
Matkassa mukana reilun kokoinen porukka, kun pelaajalistassa oli peräti 15 pelaajaa, joista peräti kaksi maalivahtia. Uusina pelaajina sarjapeleissä ilmaa olivat haistelemassa Lilli (joka sai tulikasteensa Störressä), Sanna ja Salkku(joka on uuden Iidamme lempinimi). Pelaavasta kokoonpanosta oli sivussa Emma, joka poti Störressä loukattua polvea, mutta oli penkillä mukana luomassa henkeä!
Aamupelissä Kapa-65 antoi tiukan vastuksen, ja omassa päässä piti olla hereillä koko ajan ettei tule vaarallisia tilanteita omaan päähän.
Peli alkoi joka erän alussa suorastaan unelman tavoin, aina maali ennen täyttä minuuttia. Ensimmäinen näki päivänvalon jo 10 sekunnin kohdalla.
Omaa peliä nähtiin vain väläyksittäin, mutta se riitti rutiinivoittoon lukemin 6-2.. Peli ei häikäissyt, mutta suoritustaso on noussut kauden mittaan sen verran että vaikkei saada oikeaa fiilistä niin maalinteko ja oman pään tilkkiminen ovat helpottuneet.
Valmentajilta ottelun jälkeen lyhyet palautteet ja sen jälkeen evästä jotta jaksaa pelata toisenkin pelin.
Toisen pelin vastustaja Sheriffs kaatui viimesti vaikeiden vaiheiden jälkeen ja eritoten vastustajan loistava maalivahtipeli piti pelin tapahtumiin nähden tasaisena lukemiltaan.
Tällä kertaa peliin lähdettiin samoilla teemoilla, maalintekoon piti vain kiinnittää hieman enemmän tarkkuutta.
Ikävä kyllä, sama muuri seisoi(tai tässä tapauksessa, oli polvillaan)edessä.
Ensimmäinen erä oli hurlumhei-havaijipalloa. Aaltoiltiin päädystä toiseen ja vaikka pelin otteen voi sanoa olleen BC:llä, oli ensimmäisen erän jälkeen taululla lukemat 1-1.
Toisessa erässä peli oli selkeästi vastustajan päässä mutta maalipaikkojen tuhlailu tai maalivahdin torjunnat pitivät toisen erän maalit nollissa. Eipä vastustajakaan sinikeltaisten maalille haittaa tehnyt.
Kolmas erä oli taas päivän aikana tutuksi tullutt havaiji-palloa. Peli aaltoili päästä toiseen ja vaikka paikat varmasti olivat BC:n puolella niin Sheriffit kampesivat pelin tasoihin reilu kaksi minuuttia ennen pelin loppua.
Kun tuomari puhalsi pelin päättyneeksi, tulostaululla komeilivat 3-3 lukemat.
Paljon hyvää, saman verran huonoa mahtui päivään.
Rutiinitason nousu, oman pään tilkitseminen ja maalien tekeminen ovat parantuneet kauden aikana valtavasti.
Toisaalta, henkisellä puolella on vielä tekemistä. Latautuminen ja peliin valmistautuminen vaativat selkeästi vielä töitä jotta tytöt saavat kaikki aseet käyttöönsä.
Ja edelleen, 3 pistettä 4:stä mahdollisesti on kuitenkin todella hyvä tulos.
Pelipäivän tähdet:
Kolmostähti: Kaisa Kapteeni kantoi vastuun omassa päässään vakuuttavasti. Antoi helpot syötöt ja piti oman pelaajansa poissa pahanteosta.
Kakkostähti: Milja Kahteen peliin 3 maalia ja vahvaa karvauspelaamista sekä pelin avaamista. Muutama syöttö lisää hyökkäyspäässä ja ykköstähtikin tippuisi!
Ykköstähti: Pingu Lainalla naisista, näytti etenkin ensimmäisessä pelissä vaarallisuutensa hyökkäyssuuntaan. Omassa päässä luotettavaa duunia, on siinä vastustaja helisemässä kun Pingu tuuttaa.
Se siitä sunnutaista, nyt on vuosi 2014 korkattu A-tyttöjen sarjapeleissä ja nousukiitoa odotellaan!
Kiitos neidot, oli ilo kuten aina =)
Matka alkoi kauniina, lumisena sunnuntaiaamuna kohti Piikkiötä ja Piikkiön liikuntahallia.
Edellinen turnaus oli sujunut mollivoittoisesti Tampereella, jossa sarjajohtaja TPS ja sarjan häntäpään LFT nappasivat voitot sinikeltaisten neitien nenän edestä.
Nyt oli tavoitteena kasvojen pesu ja kunnian palautus, kaksi voittoa eikä vähempää.
Olisikin aina noin helppoa, tavoitteella kun tuppaa näin pallopeleissä olemaan vastavoima ja vastustajallakin on yleensä tavoitteet jotka harmittavan usein ovat suoraan päinvastaiset.
Tällä kertaa kaukalossa vastavoimina olisivat Kapa-65 ja West Coast Sheriffs. Edellisellä kerralla molemmat kaatuivat tiukkojen vääntöjen jälkeen joten odotusarvot olivat sen mukaiset.
Matkassa mukana reilun kokoinen porukka, kun pelaajalistassa oli peräti 15 pelaajaa, joista peräti kaksi maalivahtia. Uusina pelaajina sarjapeleissä ilmaa olivat haistelemassa Lilli (joka sai tulikasteensa Störressä), Sanna ja Salkku(joka on uuden Iidamme lempinimi). Pelaavasta kokoonpanosta oli sivussa Emma, joka poti Störressä loukattua polvea, mutta oli penkillä mukana luomassa henkeä!
Aamupelissä Kapa-65 antoi tiukan vastuksen, ja omassa päässä piti olla hereillä koko ajan ettei tule vaarallisia tilanteita omaan päähän.
Peli alkoi joka erän alussa suorastaan unelman tavoin, aina maali ennen täyttä minuuttia. Ensimmäinen näki päivänvalon jo 10 sekunnin kohdalla.
Omaa peliä nähtiin vain väläyksittäin, mutta se riitti rutiinivoittoon lukemin 6-2.. Peli ei häikäissyt, mutta suoritustaso on noussut kauden mittaan sen verran että vaikkei saada oikeaa fiilistä niin maalinteko ja oman pään tilkkiminen ovat helpottuneet.
Valmentajilta ottelun jälkeen lyhyet palautteet ja sen jälkeen evästä jotta jaksaa pelata toisenkin pelin.
Toisen pelin vastustaja Sheriffs kaatui viimesti vaikeiden vaiheiden jälkeen ja eritoten vastustajan loistava maalivahtipeli piti pelin tapahtumiin nähden tasaisena lukemiltaan.
Tällä kertaa peliin lähdettiin samoilla teemoilla, maalintekoon piti vain kiinnittää hieman enemmän tarkkuutta.
Ikävä kyllä, sama muuri seisoi(tai tässä tapauksessa, oli polvillaan)edessä.
Ensimmäinen erä oli hurlumhei-havaijipalloa. Aaltoiltiin päädystä toiseen ja vaikka pelin otteen voi sanoa olleen BC:llä, oli ensimmäisen erän jälkeen taululla lukemat 1-1.
Toisessa erässä peli oli selkeästi vastustajan päässä mutta maalipaikkojen tuhlailu tai maalivahdin torjunnat pitivät toisen erän maalit nollissa. Eipä vastustajakaan sinikeltaisten maalille haittaa tehnyt.
Kolmas erä oli taas päivän aikana tutuksi tullutt havaiji-palloa. Peli aaltoili päästä toiseen ja vaikka paikat varmasti olivat BC:n puolella niin Sheriffit kampesivat pelin tasoihin reilu kaksi minuuttia ennen pelin loppua.
Kun tuomari puhalsi pelin päättyneeksi, tulostaululla komeilivat 3-3 lukemat.
Paljon hyvää, saman verran huonoa mahtui päivään.
Rutiinitason nousu, oman pään tilkitseminen ja maalien tekeminen ovat parantuneet kauden aikana valtavasti.
Toisaalta, henkisellä puolella on vielä tekemistä. Latautuminen ja peliin valmistautuminen vaativat selkeästi vielä töitä jotta tytöt saavat kaikki aseet käyttöönsä.
Ja edelleen, 3 pistettä 4:stä mahdollisesti on kuitenkin todella hyvä tulos.
Pelipäivän tähdet:
Kolmostähti: Kaisa Kapteeni kantoi vastuun omassa päässään vakuuttavasti. Antoi helpot syötöt ja piti oman pelaajansa poissa pahanteosta.
Kakkostähti: Milja Kahteen peliin 3 maalia ja vahvaa karvauspelaamista sekä pelin avaamista. Muutama syöttö lisää hyökkäyspäässä ja ykköstähtikin tippuisi!
Ykköstähti: Pingu Lainalla naisista, näytti etenkin ensimmäisessä pelissä vaarallisuutensa hyökkäyssuuntaan. Omassa päässä luotettavaa duunia, on siinä vastustaja helisemässä kun Pingu tuuttaa.
Se siitä sunnutaista, nyt on vuosi 2014 korkattu A-tyttöjen sarjapeleissä ja nousukiitoa odotellaan!
Kiitos neidot, oli ilo kuten aina =)
lauantai 11. tammikuuta 2014
A-tytöt Storvretassa
Joulutohina jäi taakse nopeaan kun tapaninpäivänä bussiin pakkaantui 16 innostunutta neitokaista huoltojoukkoineen ja valmentajineen.
Tavoitteet tavanomaisen korkealla, takaisin ei olisi tulemista jos pokaalia ei ole matkassa.. Tällä porukalla ei ole tapana lähteä kumartelemaan vastustajiaan, vaan tekemään kovaa duunia ja rouhimaan glooriaa (jota varsinkin länsinaapurista on ollut tarjolla)
Bussissa ja laivassa viihdyttiin hyvin ja runsaan aamiaisen jälkeen käännettiin pelimobiilin keula kohti Uppsalaa ja Störren kuuluja pelikenttiä
Päivä 1, väsymys iskee....
Matkapäivä on tunnetusti vaikea pelipäivä, eikä tälläkään kertaa poikkeusta sääntöön ollut nähtävissä. Vaikka oltiin liikkellä kohtalaisen tuoreella jalalla ja hallittiin ottelua, vei Rotebro IS IBK ottelun nimiinsä paremmalla viimeistelyllä luvuin 3-1.
Paljon jäi jossiteltavaa joukkueella, mutta pallo on tunnetusti pyöreä ja pompii vastustajallekin. HIeman paremmalla tarkkuudella maalipaikoissa olisi ottelun pisteet jääneet sinikeltaisille turkulaisille.
Toisessa ottelussa matkapäivänä kohdattiin Älvsjö AIK, ottelu alkoi ilta-aikaan 21.10 joka selkeästi pitkän päivän päätteeksi oli myrkkyä.
Jalat jäivät bussiin ja vaikka ottelussa oli paikat molemmilla niin ruottalaiset korjasivat potin luvuin 0-3. Otteista paistoi väsymys, matkustaminen selkeästi verotti neitien peli-intoa ja hävittiin siinä missä yleensä olemme parhaimmillamme eli pelinopeudessa.
Tuon ottelun jälkeen pikainen iltapala ja pian paikalliseen majoitusliikkeeseen varatut pedit olivat täynnä nukkuvia säbäneitejä.
Päivä numero 2, alku aina hankalaa.....
Päivän ensimmäinen ottelu oli paikallista aikaa 13.45, joten aamu voitiin ottaa rauhallisesti. Tukevat ateriat ja matkalle kohti kuulua Fyrishovin hallia jossa pääkentällä vastaan asteli alkusarjan viimeisessä ottelussa Enköpings IBK.
Edelleenkin oli ottelussa nähtävissä väsymystä, mutta jalka toimi jo paljon paremmin. Paikkoja luotiin etenkin ensimmäisessä erässä välillä kuin liukuhihnalta mutta valtaosa vedoista päätyi joko veskarin logoon tai takaseinään.
Ja kun ei itse osuta, vastustaja kiittää ja kumartaa..tiukan väännön jälkeen ruotsalaiset käänsivät ottelusta 2-1 voiton.
Tämä tarkoitti sitä että alkusarjasta pisteitä tasan nolla ja matka jatkui b-sarjaan. Pokaalia oli yhä tarjolla, ja siihen mahdollisuuteen neidit halusivat tarttua.
Vaikeamman kautta mentiin, kolmospaikalla olisi saatu enemmän lepoaikaa ja vain yksi ottelu tälle päivälle. Nyt saatiin alkaa valmistautua seuraavaan peliin miltei välittömästi.
Ensimmäisessä jatko-ottelussa vastaan asteli kentällä Alunda IF, eikä ottelun alku luvannut hyvää...
Viiden minuutin kohdalla vastustaja oli viimeistellyt kaksi maalia ja valmentajilla huolestuneet ilmeet.
MUTTA..
neidit päättivät että nyt loppuu ruotsalaisten valta!
Peli kääntyi kuin taikaiskusta toiseen päätyyn, yhtäkkiä jokaisen jalka alkoi kulkea. Hyökkäys toisensa perään vyöryi kohti Alundan maalia ja kun taisto loppui komeilivat tulostaululla lukemat meille 5-2.
Tässä vaiheessa koutsikaksikko tiesi että nyt ei juna pysähtyisi kuin vasta pääteasemalla.
Myöhäisottelussa, 22.15, vastaan asettui turnauksen kotijoukkue Storvreta IBK. Panoksena oli b-finaalipaikka, ei sen vähempää.
Ottelu oli selkeästi BC:n hallussa, vaikka vastustajallakin oli paikkansa. Puolustuksessa ei vaan enää annettu tuumaakaan periksi, vastustajan pahat paikat voitiin laskea yhden käden sormilla. Veto toisensa jälkeen pakotettiin ohi tai sitten ne jäivät pakin jalkoihin. Loput hoiteli maalissa Elisa.
Yksi maali enemmän, se riittää voittoon. 30 minuutin jälkeen tuloksena maukas 1-0 voitto ja b-finaalipaikka.
Kullankiilto silmissä kohti hotellia ja unimaisemia.
Päivä numero 3, murhaavan tehokasta...
Finaali pelattiin vasta 14.40 paikallista aikaa joten jokaisella oli aikaa aamulla runsaasti. Aamureippailut, aamupala ja otteluun valmistava palaveri sekä tanssihetki terassilla featuring Vetovehje.
Bussissa pauhasi Fintelligens ja JVG kun keula kääntyi kohti Fyrishovia. Keskittyminen näkyi joka tytöstä ja varsinkin alkulämmön jälkeen ei jäänyt enää valmentajillekaan epäselväksi että kuinka paljon tytöt sitä pokaalia halusivat! Voi sitä raukkaparkaa joka vastaan tulisi kaukalossa.
Kyseinen parka oli Bergs IK ja kaukalona Fyrishovin b-kenttä. Kun katsomoon vielä ilmestyi innokas FBC:n ultra-joukko, eli B-pojat, alkoi näytelmä olla valmis. Puuttui enää pääesiintyjä näyttämöltä eikä ottelun päätyttyä ollut epäselvää kuka se oli.
Peli alkoi täydellisellä hallinnalla, vastustajan ainoaksi toivoksi jäi muutama virhe omassa päässä ja pitkät pallot. Mutta kun ottelun aikana lauot BC:n päähän noin viidesti niin ei siitä jää jälkipolville iloista kerrottavaa.
Jokainen neiti pääsi kentälle, jolleivät olleet loukkaantuneina. Hyökkäys toisensa jälkeen kohti Bergs IK:n maalia ja vaikka maalivahti parhaansa yritti niin taakse upposi viisi maalia.
Lopputulos 5-0, pokaali kohti kattoa ja Maamme-laulu raikasi.
Loppukaneetit....
Kuten vanha kansa sanoo ; alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.
Kummasti tämän porukan tavaksi on tullut se että vasta selkä seinää vasten aletaan pelata. Ja kun aletaan pelata, ei ole paljon vastustajalla väliä.
Alkusarjassa 3 ottelua, 3 tappiota ja maaliero 2-8.. Loppusarjassa 3 ottelua, 3 voittoa ja maaliero 12-2. Turnauksen loppuun 5 erää ja 85 minuuttia nollaa putkeen vastustajan maalisarakkeessa.
Kun sitä eniten tarvittiin, tytöt pistivät oman pään kiinni ja avasivat maalihanat. Näinä hetkinä on valmentajan helppo hymyillä. Seuraavalle reissulle huoltolaukkuun nitrot mukaan...
Kiitos allekirjoittaneen puolesta niin huollolle kuin kollegallekin, mutta eritoten aivan huikeille tytöille. Tässä joukkueessa on valtava tahdonvoima joka kantaa pitkälle.
Kiitos Storvreta, FBC tulee kylään toistekin ja vielä suuremmalla rytinällä!
KANNU KOTIIN STÖRRESTÄ 2014 on seuraavan vuoden teema!
Tavoitteet tavanomaisen korkealla, takaisin ei olisi tulemista jos pokaalia ei ole matkassa.. Tällä porukalla ei ole tapana lähteä kumartelemaan vastustajiaan, vaan tekemään kovaa duunia ja rouhimaan glooriaa (jota varsinkin länsinaapurista on ollut tarjolla)
Bussissa ja laivassa viihdyttiin hyvin ja runsaan aamiaisen jälkeen käännettiin pelimobiilin keula kohti Uppsalaa ja Störren kuuluja pelikenttiä
Päivä 1, väsymys iskee....
Matkapäivä on tunnetusti vaikea pelipäivä, eikä tälläkään kertaa poikkeusta sääntöön ollut nähtävissä. Vaikka oltiin liikkellä kohtalaisen tuoreella jalalla ja hallittiin ottelua, vei Rotebro IS IBK ottelun nimiinsä paremmalla viimeistelyllä luvuin 3-1.
Paljon jäi jossiteltavaa joukkueella, mutta pallo on tunnetusti pyöreä ja pompii vastustajallekin. HIeman paremmalla tarkkuudella maalipaikoissa olisi ottelun pisteet jääneet sinikeltaisille turkulaisille.
Toisessa ottelussa matkapäivänä kohdattiin Älvsjö AIK, ottelu alkoi ilta-aikaan 21.10 joka selkeästi pitkän päivän päätteeksi oli myrkkyä.
Jalat jäivät bussiin ja vaikka ottelussa oli paikat molemmilla niin ruottalaiset korjasivat potin luvuin 0-3. Otteista paistoi väsymys, matkustaminen selkeästi verotti neitien peli-intoa ja hävittiin siinä missä yleensä olemme parhaimmillamme eli pelinopeudessa.
Tuon ottelun jälkeen pikainen iltapala ja pian paikalliseen majoitusliikkeeseen varatut pedit olivat täynnä nukkuvia säbäneitejä.
Päivä numero 2, alku aina hankalaa.....
Päivän ensimmäinen ottelu oli paikallista aikaa 13.45, joten aamu voitiin ottaa rauhallisesti. Tukevat ateriat ja matkalle kohti kuulua Fyrishovin hallia jossa pääkentällä vastaan asteli alkusarjan viimeisessä ottelussa Enköpings IBK.
Edelleenkin oli ottelussa nähtävissä väsymystä, mutta jalka toimi jo paljon paremmin. Paikkoja luotiin etenkin ensimmäisessä erässä välillä kuin liukuhihnalta mutta valtaosa vedoista päätyi joko veskarin logoon tai takaseinään.
Ja kun ei itse osuta, vastustaja kiittää ja kumartaa..tiukan väännön jälkeen ruotsalaiset käänsivät ottelusta 2-1 voiton.
Tämä tarkoitti sitä että alkusarjasta pisteitä tasan nolla ja matka jatkui b-sarjaan. Pokaalia oli yhä tarjolla, ja siihen mahdollisuuteen neidit halusivat tarttua.
Vaikeamman kautta mentiin, kolmospaikalla olisi saatu enemmän lepoaikaa ja vain yksi ottelu tälle päivälle. Nyt saatiin alkaa valmistautua seuraavaan peliin miltei välittömästi.
Ensimmäisessä jatko-ottelussa vastaan asteli kentällä Alunda IF, eikä ottelun alku luvannut hyvää...
Viiden minuutin kohdalla vastustaja oli viimeistellyt kaksi maalia ja valmentajilla huolestuneet ilmeet.
MUTTA..
neidit päättivät että nyt loppuu ruotsalaisten valta!
Peli kääntyi kuin taikaiskusta toiseen päätyyn, yhtäkkiä jokaisen jalka alkoi kulkea. Hyökkäys toisensa perään vyöryi kohti Alundan maalia ja kun taisto loppui komeilivat tulostaululla lukemat meille 5-2.
Tässä vaiheessa koutsikaksikko tiesi että nyt ei juna pysähtyisi kuin vasta pääteasemalla.
Myöhäisottelussa, 22.15, vastaan asettui turnauksen kotijoukkue Storvreta IBK. Panoksena oli b-finaalipaikka, ei sen vähempää.
Ottelu oli selkeästi BC:n hallussa, vaikka vastustajallakin oli paikkansa. Puolustuksessa ei vaan enää annettu tuumaakaan periksi, vastustajan pahat paikat voitiin laskea yhden käden sormilla. Veto toisensa jälkeen pakotettiin ohi tai sitten ne jäivät pakin jalkoihin. Loput hoiteli maalissa Elisa.
Yksi maali enemmän, se riittää voittoon. 30 minuutin jälkeen tuloksena maukas 1-0 voitto ja b-finaalipaikka.
Kullankiilto silmissä kohti hotellia ja unimaisemia.
Päivä numero 3, murhaavan tehokasta...
Finaali pelattiin vasta 14.40 paikallista aikaa joten jokaisella oli aikaa aamulla runsaasti. Aamureippailut, aamupala ja otteluun valmistava palaveri sekä tanssihetki terassilla featuring Vetovehje.
Bussissa pauhasi Fintelligens ja JVG kun keula kääntyi kohti Fyrishovia. Keskittyminen näkyi joka tytöstä ja varsinkin alkulämmön jälkeen ei jäänyt enää valmentajillekaan epäselväksi että kuinka paljon tytöt sitä pokaalia halusivat! Voi sitä raukkaparkaa joka vastaan tulisi kaukalossa.
Kyseinen parka oli Bergs IK ja kaukalona Fyrishovin b-kenttä. Kun katsomoon vielä ilmestyi innokas FBC:n ultra-joukko, eli B-pojat, alkoi näytelmä olla valmis. Puuttui enää pääesiintyjä näyttämöltä eikä ottelun päätyttyä ollut epäselvää kuka se oli.
Peli alkoi täydellisellä hallinnalla, vastustajan ainoaksi toivoksi jäi muutama virhe omassa päässä ja pitkät pallot. Mutta kun ottelun aikana lauot BC:n päähän noin viidesti niin ei siitä jää jälkipolville iloista kerrottavaa.
Jokainen neiti pääsi kentälle, jolleivät olleet loukkaantuneina. Hyökkäys toisensa jälkeen kohti Bergs IK:n maalia ja vaikka maalivahti parhaansa yritti niin taakse upposi viisi maalia.
Lopputulos 5-0, pokaali kohti kattoa ja Maamme-laulu raikasi.
Loppukaneetit....
Kuten vanha kansa sanoo ; alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.
Kummasti tämän porukan tavaksi on tullut se että vasta selkä seinää vasten aletaan pelata. Ja kun aletaan pelata, ei ole paljon vastustajalla väliä.
Alkusarjassa 3 ottelua, 3 tappiota ja maaliero 2-8.. Loppusarjassa 3 ottelua, 3 voittoa ja maaliero 12-2. Turnauksen loppuun 5 erää ja 85 minuuttia nollaa putkeen vastustajan maalisarakkeessa.
Kun sitä eniten tarvittiin, tytöt pistivät oman pään kiinni ja avasivat maalihanat. Näinä hetkinä on valmentajan helppo hymyillä. Seuraavalle reissulle huoltolaukkuun nitrot mukaan...
Kiitos allekirjoittaneen puolesta niin huollolle kuin kollegallekin, mutta eritoten aivan huikeille tytöille. Tässä joukkueessa on valtava tahdonvoima joka kantaa pitkälle.
Kiitos Storvreta, FBC tulee kylään toistekin ja vielä suuremmalla rytinällä!
KANNU KOTIIN STÖRRESTÄ 2014 on seuraavan vuoden teema!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)