Ruotsin valloituksen jälkeen oli aika palata arkeen ja A-tyttöjen 1-divisioonan pariin.
Matka alkoi kauniina, lumisena sunnuntaiaamuna kohti Piikkiötä ja Piikkiön liikuntahallia.
Edellinen turnaus oli sujunut mollivoittoisesti Tampereella, jossa sarjajohtaja TPS ja sarjan häntäpään LFT nappasivat voitot sinikeltaisten neitien nenän edestä.
Nyt oli tavoitteena kasvojen pesu ja kunnian palautus, kaksi voittoa eikä vähempää.
Olisikin aina noin helppoa, tavoitteella kun tuppaa näin pallopeleissä olemaan vastavoima ja vastustajallakin on yleensä tavoitteet jotka harmittavan usein ovat suoraan päinvastaiset.
Tällä kertaa kaukalossa vastavoimina olisivat Kapa-65 ja West Coast Sheriffs. Edellisellä kerralla molemmat kaatuivat tiukkojen vääntöjen jälkeen joten odotusarvot olivat sen mukaiset.
Matkassa mukana reilun kokoinen porukka, kun pelaajalistassa oli peräti 15 pelaajaa, joista peräti kaksi maalivahtia. Uusina pelaajina sarjapeleissä ilmaa olivat haistelemassa Lilli (joka sai tulikasteensa Störressä), Sanna ja Salkku(joka on uuden Iidamme lempinimi). Pelaavasta kokoonpanosta oli sivussa Emma, joka poti Störressä loukattua polvea, mutta oli penkillä mukana luomassa henkeä!
Aamupelissä Kapa-65 antoi tiukan vastuksen, ja omassa päässä piti olla hereillä koko ajan ettei tule vaarallisia tilanteita omaan päähän.
Peli alkoi joka erän alussa suorastaan unelman tavoin, aina maali ennen täyttä minuuttia. Ensimmäinen näki päivänvalon jo 10 sekunnin kohdalla.
Omaa peliä nähtiin vain väläyksittäin, mutta se riitti rutiinivoittoon lukemin 6-2.. Peli ei häikäissyt, mutta suoritustaso on noussut kauden mittaan sen verran että vaikkei saada oikeaa fiilistä niin maalinteko ja oman pään tilkkiminen ovat helpottuneet.
Valmentajilta ottelun jälkeen lyhyet palautteet ja sen jälkeen evästä jotta jaksaa pelata toisenkin pelin.
Toisen pelin vastustaja Sheriffs kaatui viimesti vaikeiden vaiheiden jälkeen ja eritoten vastustajan loistava maalivahtipeli piti pelin tapahtumiin nähden tasaisena lukemiltaan.
Tällä kertaa peliin lähdettiin samoilla teemoilla, maalintekoon piti vain kiinnittää hieman enemmän tarkkuutta.
Ikävä kyllä, sama muuri seisoi(tai tässä tapauksessa, oli polvillaan)edessä.
Ensimmäinen erä oli hurlumhei-havaijipalloa. Aaltoiltiin päädystä toiseen ja vaikka pelin otteen voi sanoa olleen BC:llä, oli ensimmäisen erän jälkeen taululla lukemat 1-1.
Toisessa erässä peli oli selkeästi vastustajan päässä mutta maalipaikkojen tuhlailu tai maalivahdin torjunnat pitivät toisen erän maalit nollissa. Eipä vastustajakaan sinikeltaisten maalille haittaa tehnyt.
Kolmas erä oli taas päivän aikana tutuksi tullutt havaiji-palloa. Peli aaltoili päästä toiseen ja vaikka paikat varmasti olivat BC:n puolella niin Sheriffit kampesivat pelin tasoihin reilu kaksi minuuttia ennen pelin loppua.
Kun tuomari puhalsi pelin päättyneeksi, tulostaululla komeilivat 3-3 lukemat.
Paljon hyvää, saman verran huonoa mahtui päivään.
Rutiinitason nousu, oman pään tilkitseminen ja maalien tekeminen ovat parantuneet kauden aikana valtavasti.
Toisaalta, henkisellä puolella on vielä tekemistä. Latautuminen ja peliin valmistautuminen vaativat selkeästi vielä töitä jotta tytöt saavat kaikki aseet käyttöönsä.
Ja edelleen, 3 pistettä 4:stä mahdollisesti on kuitenkin todella hyvä tulos.
Pelipäivän tähdet:
Kolmostähti: Kaisa Kapteeni kantoi vastuun omassa päässään vakuuttavasti. Antoi helpot syötöt ja piti oman pelaajansa poissa pahanteosta.
Kakkostähti: Milja Kahteen peliin 3 maalia ja vahvaa karvauspelaamista sekä pelin avaamista. Muutama syöttö lisää hyökkäyspäässä ja ykköstähtikin tippuisi!
Ykköstähti: Pingu Lainalla naisista, näytti etenkin ensimmäisessä pelissä vaarallisuutensa hyökkäyssuuntaan. Omassa päässä luotettavaa duunia, on siinä vastustaja helisemässä kun Pingu tuuttaa.
Se siitä sunnutaista, nyt on vuosi 2014 korkattu A-tyttöjen sarjapeleissä ja nousukiitoa odotellaan!
Kiitos neidot, oli ilo kuten aina =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti